seurakuntalainen 4.10.206
-Väitöskirjatutkija Peppi Sieversin mukaan potilaan pitää saada tuoda psykoterapiassa esiin myös uskonnollisia ja hengellisiä sisältöjä.-
Teologian maisteri, psykiatrian lääkäri Peppi Sievers on väitellyt 8.10.2016 Itä-suomen yliopiston Joensuun kampuksella ja aiheena oli ”Uskonnollisten ja hengellisten kysymysten käsittely suomalaisissa psykoterapioissa”. Tämä väitös tarkistetaan filosofisessa tiedekunnassa ja se kuuluu käytännöllisen teologian alaan.
Uutisessa Sievers tuo esiin että yhä useampi psykoterpiaan hakeutunut haluaa puhua hengellsistä asioista. Hän myös kertoo siitä miten terapeuttien pitäisi potilaisiin suhtautua. Heihin pitisi suhtautua avoimin mielin eli unohtaa patistus ja olla pitämättä heitä itsestäänselvyyksinä!
– Kuulen kysymyksen taustalla potilaan huolen siitä, otanko hänet psykoterapiahuoneessa vastaan aivan kokonaisena, kaikkine niine sisältöineen, joita hänessä on, vai kokeeko hän, että hänen on jätettävä jotakin erityistä ja tärkeää vastaanottohuoneen ulkopuolelle siitä syystä, että minä en koe tällaisten asiasisältöjen tutkimista ja tarkastelua psykoterapian piiriin kuuluvina tai etten osaa niitä käsitellä. Potilas miettii, kelpaako hän minun hoitooni näiden asioidensa kanssa. Peppi kommentoi
Tämä on todella tärkeä uutinen! Kyllä hengellisetkin asiat kuuluvat terapiaan yhtä lailla kun muutkin asiat. Terapeutin tulee olla valmis puhumaan hengellisiä asioita vaikka ei itse kuuluisi uskoon tai olisi uskon kannattaja! Jos nämä asiat jätetään omaan arvoon ja suljetaan pois mieletä voi terapiaistunto jo siinä kohtaa mennä pieleen potilaan näkökulmasta.
Terapeutin tulisi myös kuitenkin muistaa se että ei tyrkyttäisi uskosta käännyttäviä keinoja tai toinen ääripää eli ei pidä asioita liian selvänä. Potilas ei välttämättä ole terapeutin kanssa samaa mieltä, eli terapeuttien pitäisi olla mielipiteidensä kanssa varovaisia!
Olen kanssasi samaa mieltä! Kyllä terapeutille pitäisi pystyä puhumaan hengellisistä asioista ihan samalla tavalla kuin muistakin asioista.
VastaaPoistaOlen myös ehdottomasti samaa mieltä, jos terapeutti itse ei kuulu uskoon pitäisi hänen silti olla valmis puhumaan hengellisistä asioista potilaiden kanssa, ja antaa heidän pitää aina omat mielipiteensä ja ajatuksensa uskonnosta, tuomatta omaa kantaansa liikaa esille.
VastaaPoista